perjantai 2. tammikuuta 2015

page 2 of 365

Heipat ja terkut kotikotoa, jossa vielä viettelen joululomaa. Tosin tenttikirja lepää oikean käden vieressä, mutta kirjoittelu tuntui nyt mukavammalta (kuten aina). Nyt kun ollaan jo yli 36h tämän vuoden puolella on hyvä pohtia mitä tuohon edelliseen vuoteen mahtui. (ps. vuoden kuvat sikinsokin ei liity välttämättä kirjoituksiin lainkaan.


♥ Asuin vielä Helsingissä elokuuhun asti.
♥ Inttileskeys loppui maaliskuussa ja saatiin elää poikkiksen kanssa kunnolla yhteistä elämää siihen elokuuhun asti kunnes tiet erkani - ei tosin suhteen tasolla, vaan nyt välimatkaa on 250 kilometriä opiskelujen vuosi - ainakin vielä. Hyvin ollaan tähän asti pärjätty, vaikka ikävä on ikuinen vieras ja heipat on aina joka kerta yhtä itkettävät. 
♥ Tein töitä kahdessa eri firmassa ja olin hyvin onnellinen niistä mahdollisuuksista ja tyypeistä, joita työskennellessäni tapasin.
♥ Löysin ihania uusia ystäviä niin Helsingistä, Vaasasta kuin muualtakin Suomesta ja opin, ettei tarvitse olla hirveää läjää kavereita, vaan sitten vaikka muutama kourallinen niitä oikeita aitoja ystäviä. 
♥ Vietin elämäni hauskimman vapun Tampereella Annin ja muiden kanssa. Pizza ei ole koskaan maistunut niin hyvälle. 
♥ Istuin muutaman tunnin kirjastoissa, kotona, valmennuskurssilla ja junassa lukemassa pääsykokeisiin..
♥ ..ja kyllä se paikka sitten aukesikin heittämällä Vaasasta. 
 Rakastuin yhä enemmän ja syvemmin.
♥ Hemmottelin itseäni kauniilla asioilla kuten laukuilla (ups)
♥ Hiuksien väri ja malli vaihtoi muotoa aika tiuhaan tummasta polkasta puolipitkään kinuskinväriseen tukkaan. 
♥ Opettelin elämään vaikeiden asioiden kanssa ja opin, että kaikkeen ei voi vaikuttaa. Vuosi oli kyllä terveyden ja perhepiirissä tapahtuvien asioiden parissa elämäni rankin. Oli pakko vain uskoa, että joskus asioille ei voi tehdä mitään, koska elämää ei voi ennustaa. On kuitenkin opittava löytämään se pieni hopeareunus suurimmasta ja mustimmasta myrskypilvestä ja vain odotettava, että myrsky menee ohi. 
♥ Edellisiin asioihin viitaten hankin tatuoinnin käsivarren sisäpuolelle muistuttamaan siitä, että on elettävä, vaikka sienät kaatuisivat päälle ja jokaikinen hetki elämässä on lahja. 
♥ Innostuttiin Ollin kanssa lenkkeilystä kesällä ja vaelleltiinkin pitkin Helsinkiä eestaas monia tunteja.
♥ Olin 'koditon' elokuussa muutaman viikon ja asuin silloin Ollin siskolla kun olin vielä töissä Helsingissä.



♥ Söin ihan huikeita ruokia huikeissa ruokapaikoissa kuten nyt uutena vuotena Pastorissa.
♥ Opettelin olemaan armollisempi itselleni ja opettelen sitä edelleen, sillä suorittajalle sellainen on hurjan vaikeaa. 
♥ Muutin toiseen 'omaan' asuntooni Helsingistä Vaasaan. Aikamoinen kulttuurishokki, voin kertoa. Muistan kun lähdin kerran lauantaiaamuna kauppaan kymmeneltä ja missään ei ollut ristin sielua. 

♥ Matkustin mahdottoman paljon junalla ja pikkuisen myös autolla ja hei - jopa lentokoneella ja laivallakin! Tuli käytyä Kreikassa, Tallinnassa ja ajeltua junalla Helsinki-Tampere ja lopulta Tampere- Vaasa väliä aika monta kertaa. 
♥ Opin, että ei kannata juoda kauhean montaa lonkeroa ja siideriä kahteen tuntiin ja vielä muutamaa shottia päälle. 
♥ Join elämäni mielenkiintoisimman shotin synttäreinäni Fontanassa Annin ja Ollin kanssa. Joku kahvishotti se kai oli? 
♥ Ylitin itseni monessa koulujutussa ja panostin ihan liikaa tiettyihin yliopistohommiin. 
♥ Söin varmaan saman verran puuroa kuin taaperona - eli ihan hiton paljon, koska puuro on halpaa ja no hetken aikaa hyvää. 

♥ Lähennyin perheen kanssa entisestään. 
♥ Mietin tulevaisuutta ja olen kyllä yhtä sekaisin kuin silloin abikeväänä.
♥ Opettelin olemaan tekemättä mitään - onnistumattta.
♥ Löysin liikunnan ilon uudelleen ja sali onkin ollut viikoittaisena seuranani taas.
 Löydettiin Ollin kanssa yhteinen harrastus: sulkapallo!
♥  Vietin iihanan perhejoulun kotikotona eikä olis voinu olla parempaa joululahjaa kuin valkoinen jouluaatto!
♥ Vietin uuden vuoden Helsingissä Ollin kanssa, ja oli mahtavaa. 
♥ Kaiken kaikkiaan vuosi 2014 oli silmiäavaavin, rankin, mutta myös palkitsevin. 

Ihanaa vuoden alkua kaikille! :-)

6 kommenttia:

  1. Lueskelin tuossa Paulo Coelhon kirjaa "Accean kirjoitukset" ja esiin ponnahti lause: "Pahinta ei ole kaatuminen vaan se, että jää maahan makaamaan." Ja että elämän kiertokulkua ovat onnistumiset ja tappiot. Ja vielä: "On oltava ylpeä omista arvistaan" ja "Häviäjä on se joka antaa periksi. Muut ovat voittajia." :-) t. Päivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kaikki mitä sanoit! :-) pitää vain ymmärtää elämää.

      Poista
  2. Tää oli ihana ja jotenki tosi tsemppaava postaus! Ihanaa vuotta 2015 sulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vitsi kiitti paljon! Sitä samaa sulle ja tsemppiä megana lukemiseen!! :)

      Poista